Aistiesteettömyys
Aistiesteettömät asumisratkaisut
SAMK Aistiesteettömät asumisratkaisut -hanke
Minulla on ollut ilo olla mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun Esteettömyyden ja saavutettavuuden tutkimusryhmän Aistiesteettömät asumisratkaisut -hankkeessa.
Hankkeessa keskityimme etsimään aistiesteettömiä asumisratkaisuja erilaisiin kotiympäristöihin. Tavoitteena oli löytää sellaisia aistiystävällisiä asumisratkaisuja, jotka ovat toimivia, taloudellisia, esteettisiä ja auttavat meitä sekä saamaan tarvitsemiamme ärsykkeitä että palautumaan kuormituksesta, jota päivän mittaan keräämme ympäristöstämme. Nämä ratkaisut ovat kaikille miellyttäviä, mutta osalle välttämättömiä sujuvan arjen varmistamiseksi.
Olemme koostaneet hankkeesta julkaisun, jonka tavoitteena on lisätä aistiesteettömyyden tunnettavuutta sekä antaa lukijoille konkreettisia vinkkejä, miten muokata tiloja aistiesteettömiksi. Julkaisu keskittyy erityisesti kotiympäristöjen aistiesteettömyyteen ja esittelee erilaisissa kotikohteissa tehtyjä aistiesteettömiä muutostöitä paitsi teoriaan pohjautuen, myös havainnollistavia valokuvia hyödyntäen.
Lataa julkaisu täältä.
Aistiesteettömän suunnittelun päätavoitteena on luoda hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tiloja.
Mitä on aistiesteettömyys?
“Vietämme suuren osan päivästämme erilaisissa hälyisissä ja aisteja kuormittavissa ympäristöissä niin päiväkodeissa, kouluissa, oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Näin ollen arkemme on täynnä meluisia tiloja, häikäiseviä valoja, sekavia pohjaratkaisuja sekä visuaalisia ärsykkeitä ja medioita. Vastapainona näille usein aisteja kuormittaville kokemuksille tarvitsemme aikaa rauhoittumiseen ja palautumiseen.
Vaikka aistiesteettömyydestä puhuttaessa viitataan usein erityisherkkiin tilojen käyttäjiin, on tärkeää muistaa, että aistiesteetön suunnittelu palvelee hyvin erilaisia tilankäyttäjiä. Onkin todettava, että negatiiviset eli aistejamme kuormittavat ympäristötekijät vaikuttavat aivan jokaiseen, aistiherkkyyksiä omaavat henkilöt vain kuormittuvat näistä ympäristön aistiärsykkeistä keskivertoihmistä herkemmin ja nopeammin.
Tutkimusten mukaan arviolta 15-20 %:a ihmisistä on erityisherkkiä (highly sensitive) Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että aistien ylikuormittuminen on yhteydessä ei-toivottuun käyttäytymiseen. Esimerkiksi lapsilla aistikuormitus saattaa purkautua kiukutteluna ja aikuisilla vaikkapa turhautumisena ja tavallista herkempänä hermostumisena. Luomalla aistiystävällisiä ympäristöjä voidaankin vähentää ei-toivottua käyttäytymistä, auttaa ihmisiä palautumaan nopeammin ja saamaan omat voimavaransa paremmin käyttöön. Samalla voimavaroja vapautuu rakentavalle vuorovaikutukselle ja uuden oppimiselle.
Aistiesteettömyys on tärkeää mieltää laaja-alaisesti aisteja huomioivaksi käsitteeksi. Aistipuolen huomioiminen osana esteettömyyttä tarkoittaakin tilojen suunnittelua paitsi aistiherkkien henkilöiden näkökulmasta, myös aistirajoitteisten henkilöiden tarpeet sekä ärsykkeisiin neutraalisti reagoivien tarpeet huomioiden. Suunniteltava kohde ja sitä käyttävät henkilöt määrittävät, missä määrin erilaiset tarpeet huomioidaan ja minkälaisia ratkaisuja hyvien perusratkaisuiden lisäksi tarvitaan. Siinä missä julkisen rakennetun ympäristön tulee soveltua laaja-alaisesti erilaisten käyttäjien tarpeisiin, kotiympäristön suunnittelussa pureudutaan perusratkaisujen lisäksi asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Hyvät aistiesteettömyyden perusratkaisut ovat sellaisia, jotka edistävät erilaisten ihmisten toimimista erilaisissa ympäristöissä.”
Hannukainen, H., Hellberg, P., Tupala, R. & Teeri, S. (toim.) 2019. Aistiesteettömät asumisratkaisut - koti, jossa on hyvä olla. Satakunnan ammattikorkeakoulun julkaisusarja.
Jutellaanko lisää aistiesteettömyydestä? Olisiko mielessäsi projekti jossa voisin olla avuksi?