AISTIESTEETÖN YMPÄRISTÖ - KENELLE?
Aistiesteettömät ympäristöt ovat kaikille miellyttäviä ja mukavia, toisille meistä välttämättömiä.
Aistiesteettömyys on laaja-alaisesti aisteja huomioiva käsite. Aistien huomioiminen osana esteettömyyttä tarkoittaa tilojen suunnittelua paitsi aistiherkkien henkilöiden näkökulmasta, myös aistirajoitteisten henkilöiden tarpeet sekä ärsykkeisiin neutraalisti reagoivien tarpeet huomioiden.
Herkästi kuormittuva
Herkän ihmisen aistijärjestelmä ja hermosto eivät pysty vaimentamaan aistimusten tulvaa tarpeeksi tehokkaasti, joten hän havainnoi herkemmin pienimmätkin ärsykkeet. Tämä johtaa siihen, että herkän ihmisen hermosto ylikuormittuu helpommin, aiheuttaen muun muassa ärtyneisyyttä ja väsymystä.
Kuormittuneena ihmisen on myös haastavaa vastaanottaa uusia aistimuksia, hallita tunteitaan ja keskittyä. Aistitulvasta johtuva ylikuormitustila aiheuttaa esimerkiksi käytöshäiriöitä. Herkän ihmisen kohdalla on tärkeää pienentää stressikuormaa eli liiallisia aistimuksia aiheuttavia tekijöitä sekä löytää vastapainoksi mahdollisuuksia lepoon ja palautumiseen. Näin ollen voimavaroja jää muuhun tekemiseen, olemiseen sekä vuorovaikutukseen muiden kanssa.
Aistiesteettömät asumisratkaisut Koti, jossa on hyvä olla
Erityisherkkyys
Yhdysvaltalainen tutkija Elaine Aron on tutkinut eritysherkkyyttä jo 1990-luvulta asti. Hänen mukaansa 15-20% meistä ihmisistä on eritysherkkiä. Erityisherkkyyteen liittyy autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston herkkä reagointi. Erityisherkkä voi reagoida hyvin voimakkaasti tilanteissa, joissa muut eivät huomaa mitään erityistä.
Erityisherkkä ihminen tarkkailee koko ajan ympäristöään ja sisäisiä kokemuksiaan tehden niistä tarkkoja havaintoja. Jatkuva havainnointi on kuluttavaa ja erityisherkkä henkilö stressaantuu helposti kaikesta liiallisesta aistimus- ja tietomäärästä.
Nepsy-piirteet
Nepsy- eli neuropsykiatrisia pulmia voivat olla aistiyliherkkyys, toiminnanohjauksen vaikeus sekä erilaiset tarkkaavaisuuden tai keskittymisen haasteet, jotka voivat johtua diagnosoidusta sairaudesta esim. ADHD, ADD, Aspergerin oireyhtymä, Autisminkirjon haasteet tai Touretten oireyhtymästä. Pulmia voi esiintyä usealla ilman diagnoosiakin ja joillakin pulmat voivat ilmenevät vain joillain osa-alueilla.
Nepsy-pulmat kuormittavat ja aiheuttavat erilaisia haasteita niitä omaavien arjessa, opiskelussa sekä työelämässä.
Aistiyli- tai aliherkkyys
Joillakin ihmisillä esiintyy myös aistien yli- tai aliherkkyyttä. Yliherkkyydessä aistikokemukset koetaan monesti liian voimakkaina. Aisteiltaan aliherkkä henkilö taas kokee aistiärsykkeet liian vaimeina ja hän saattaakin hakea niitä erityisen voimakkaasti. Aistiherkkyydet voivat aiheuttaa aistiherkille haasteita toimia vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa.
Itseaiheutetut keskittymisen haasteet
Hektisen, suorituskeskeisen ja tavoitteellisen maailmanmenon myötä keskittymisen haasteet ovat nykyään yleisiä. On alettu puhua ADT:sta (Attention Deficit Trait), joka tarkoittaa käyttäytymisen mallia, joka muistuttaa aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriötä. Kyse ei ole kuitenkaan diagnosoitavasta tarkkaavuushäiriöistä.
ADT:stä puhutaan, kun elämässä on ollut liian pitkään kuormitusta lisääviä tekijöitä. Kiire, monen asian yhtäaikainen tekeminen, jatkuvat keskeytykset, epävarmuus sekä liian vähäinen palautuminen ovat kuormitusta lisääviä tekijöitä.
Loputtomat tehtävälistat kuormittavat aivoja ja aiheuttavat riittämättömyyden tunteita ja huolta. Tämä johtaa helposti krooniseen stressitilaan, jolla tiedetään olevan yhteys oppimisen, muistamisen ja keskittymisen ongelmiin.
ADT:lle tyypillistä on itse itsensä keskeyttäminen. Pitkäjänteisyyttä vaativa tekeminen keskeytyy, kun alkaakin ajatella muita asioita. Mieleen tulevat asiat vievät huomioin ja tekeillä oleva tehtävä jää kesken.
Kaikkien ikäryhmien asia
Aistiesteettömän suunnittelun tavoitteena on luoda ympäristöjä, joissa jokaisen on hyvä olla ja joissa jokainen voi hyödyntää omia taitojaan ja voimavarojaan.
Aistiesteettömyys onkin kaikkien ikäryhmien asiaa. Olemme vuorovaikutuksessa ympäristöjemme kanssa aistiensa välityksellä ja jokainen meistä hyötyy miellyttävistä aistiympäristöistä.
Pienille lapsille, ikäihmisille ja erityisryhmiin kuuluville ympäristön aistikuormituksen tietoinen poissulkeminen ja turhien aistimusten taka-alalle jättäminen on monesti hankalampaa, osalle jopa mahdotonta. Aistiystävällisen ympäristön luominen ei voi olla näiden ryhmien vastuulla. Heidän kanssaan toimivilta vaaditaankin ymmärrystä aistiesteettömistä ympäristöistä ja niiden merkityksestä.
On siis tärkeää muistaa, että ympäröivä aistimaailma on tärkeä osa esteetöntä suunnittelua ja rakentamista. Sen myötä voimme luoda turvallisia sekä kehitystä ja kuntoutumista edistäviä ympäristöjä, jotka vahvistavat samalla eri ikäryhmien osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Aistiesteettömät asumisratkaisut Koti, jossa on hyvä olla
