HYVINVOINTIA AISTIESTEETTÖMYYDEN AVULLA

Törmäämme enenevissä määrin aistiesteettömyyden käsitteeseen. Miksi aistiesteettömyyttä pidetään tärkeänä? Mitä aistiesteettömyys tarkoittaa ja miksi siitä halutaan puhua?

Kuulin itse aistiesteettömyydestä vuonna 2017, jolloin sain kuulla Satakunnan Ammattikorkeakoulun esteettömyyden ja saavutettavuuden työryhmän työskentelystä asian äärellä. Heidän jo 2014 alkaneen työskentelyn tavoitteena oli mm. lisätä ja syventää tietoisuutta siitä, miten aistit tulisi huomioida perinteisen esteettömyyden osana ja miten tärkeää on ympäristöjen suunnittelu aistiesteettömiksi hyvinvointimme ja jaksamisemme kannalta.

Tuolloisen kohtaamisen pohjalta syntyi edelleen jatkuva hankeyhteistyöni Samk:n työryhmän kanssa, joka on vuosien aikana saanut erilaisia muotoja.

Aistiesteettömyys

Vietämme usein päivämme ympäristöissä, joissa aistimme valtavasti asioita. Pitkät päivät kouluissa, päivähoidossa, työpaikoilla sekavine ympäristöineen, visuaalisine ärsykkeineen, ääni- ja valomaailmoineen sekä sosiaalisine kanssakäymisineen kuormittavat meistä jokaista.

Meistä ihmisistä n. 15 - 20% on erityisherkkiä, jotka kokevat asioita herkemmin. Herkät henkilöt kuormittuvat helpommin erilaisista ärsykkeistä ja ovat tästä johtuen stressiherkempiä. Vastapainoksi kuormittaville ympäristöille tarvitsemme lepoa ja palautumista.

Päivän mittaa kertyneen stressikuorman vuoksi saatamme käydä ylikierroksilla ja se näkyy mm. tavassamme toimia muiden kanssa ja ylipäätään jaksamisessamme. Esimerkiksi lapsilla aistikuormitus saattaa purkautua kiukutteluna, aikuisilla vaikkapa turhautumisena ja tavallista herkempänä hermostumisena.

Aistiesteettömyydestä tärkeä työkalu suunnitteluun

Tutustuin aistiesteettömyyteen alanvaihdon jälkimainingeissa jolloin etsin omaa polkuani sisustussuunnittelijana. Takaraivossani oli ajatus, että haluaisin yhdistää uuden suunnittelijan ammattini ja aikaisemman pitkän kokemukseni sosiaalialan kentältä. Aistiesteettömyys kolahti ja tuntui vastaukselta tähän.

Minua edelleenkin kiehtoo se minkälainen merkitys ympäristöjemme suunnittelulla on jaksamiseemme, toimintakykyymme ja näin ollen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Tämä on tärkeää etenkin niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka itse eivät osaa asiaa sanoittaa; lapset, erityisen tuen tarvitsevat tai vanhukset.

Luomalla aisteille ystävällisiä ympäristöjä koteihin, työ-, oppimis- ja vapaa-ajanympäristöihin voidaan vähentää ihmisten aistikuormitusta sekä ei-toivottua käyttäytymistä. Tällä tavoin voidaan auttaa ihmisiä palautumaan nopeammin sekä saavuttamaan paremmat edellytykset esimerkiksi vuorovaikutukseen muiden kanssa ja ylipäätään jaksamiseen.

Aistiesteettömistä ympäristöistä ei ole kenellekään haittaa, mutta toisille meistä ne voivat olla välttämättömiä.

Oletko kiinnittänyt huomioita, kuormitutko helposti ympäristön vaikutuksista?

Lisää aiheesta täältä.